Elämäni on alusta asti ollut monikielinen ja muutettuani 9-vuotiaana Saksaan vanhempieni kanssa Saksasta on tullut toinen äidinkieleni. Elämänkertani kautta olen itsekin kokenut, miltä tuntuu olla “sanaton” vieraassa maassa: Olen Suomalainen, mutta olen syntynyt Sloveniassa ja kasvanut Unkarissa, Kiinassa (siellä ensin kiinalaisessa ja sitten venäläisessä lastentarhassa), Suomessa ja Saksassa. 1992 lähtien olen asunut Wienissä.

Saksan ja Suomen kielikurssien vetäjänä haluan ensisijaisesti herättää ymmärrystä aluksi ehkä vieraalta tuntuvaa uutta kieltä ja kulttuuria kohtaan. Tämä kohottaa kurssilaisteni kielellistä pätevyyttä; He saavat käyttöönsä kommunikaatio-strategioita, joiden avulla he pärjäävät tilanteessa kuin tilanteessa, vaikka eivät ehkä aina ymmärtäisikään joka sanaa tai jotain tiettyä kieliopin sääntöä.

Työssäni kielikurssien vetäjänä ja kääntäjänä haluan rakentaa siltaa kielten ja kulttuurien välille. Minulle on tärkeää herättää iloista uteliaisuutta toisen kielen ja kulttuurin erikoispiirteitä kohtaan.

Sen vuoksi suunnittelen kielikurssini yhdessä kurssilaisteni kanssa heidän toivomuksiensa, tarpeidensa ja mielenkiintojensa mukaan. Ennen kaikkea käymme läpi jokapäiväisiä kommunikaatio-tilanteita. Oppikirjojen sijasta käytän kursseillani autenttisia oppimateriaaleja kuten sanomalehti-/radio-/tv-uutisia, musiikkia, elokuvia ja ennen kaikkea kirjallisuutta. Koska „Kirjallisuus on kansan ikkuna, josta tämä kansa katselee vierasta, ja jonka kautta vieras voi tutustua kansan elämänmenoon.“ (Karl Dedecius, Vom Übersetzen, Suhrkamp 1986).